Tarinat

Tarinat

 
Tälle sivulle olemme koonneet muistoja ja ajatuksia kansalaistalo Konstilla (ent. Jyty) olosta tai asiakkuudesta. Jos tahdot kertoa tarinasi voit lähettää sen merkinnällä ”kotisivut tarinat” sähköpostilla asiakaspalvelu@konstiry.fi tai toimittaa paperisena toimistolle.
 

Tulin jytylle kun olin ollut pitkään työttömänä. Aluksi olin vain yhden päivän viikossa, oli tullut jo vähän ujoksi oltuaan kauan vain kotona, mutta loppujen lopuksi uskaltauduin kotipalvelun puolellekin, ja teinkin sitä työtä sitten pitkään palkkatuella. Jytyllä olo teki ihan hyvää siinä vaiheessa kun muuten kai olisi ihmetellyt vielä pitempään kotona että mille alkaisi tai mitä uskaltaisi. Rohkeutta ja itsevarmuutta tuli paljon kun liikkui ihmisten parissa ja kuuli välillä olevansa hyväkin töissään 🙂 Sen jälkeen on ollut reippaampi ote aloittaa uusia hommia ja mennä uuden porukan joukkoon.

Pirjo


Otin Jytyltä poikia tekemään lumitöitä kun itsellä alkoi pumppu reistaamaan. Sitten kesällä ne ajoi nurmikon. Tympäseehän se kun ei itse pysty hommiaan tekemään, mutta se ois pikemmin muutto kotoa pois jos apua ei saisi mistään. Viime kesänä pesetin ikkunatkin. Itse teen niin paljon kuin pystyn, ottaa sitten semmoisiin hommiin apua mitkä ei enää itseltä luonnistu.

Reino


Minä olin yhden kesän Jytyllä pihatöissä. Alussa oli melko puuskutusta pyöräillä paikasta toiseen ja päräyttää aina ruohonleikkuri käyntiin. Aurinko paahtoi ja ötökkäparvi pyöri ympärillä. Kunto kyllä kohosi kesän aikana ja ruskettui hyvin. Asiakkaat oli mukavia, olisi voinut jäädä aina pitempäänkin turisemaan. Joskus tarjottiin itse tehtyä mehua, se oli hyvää ja raikasta. Pahin moka sattui kun kerran ajelin jonkin kukan päältä, en sitä nurmikosta erottanut, mutta kuulemma tosi hieno kukka siitä olisi kasvanut. Sitä surtiin yhdessä asiakkaan kanssa ja yritettiin istuttaa siihen uusi, ja laitettiin viisastuneena kepit ja narua sen ympärille.

Jarmo


Meillä kävi jytyltä kotipalvelun väki kun olin ollut leikkauksessa ja toipilasaikana en voinut tehdä juurikaan mitään, kaikkea pientäkin ruumiillista rasitusta käskettiin välttämään mikäli halusi toipua ja olla jatkossa toimintakuntoinen. Oli siinä usean lapsen äidillä nielemistä, nuorin lapsi oli alle kaksivuotias ja mies teki reissutöitä ja oli pitkiä aikoja poissa. Se aika olisi ollut aika kamala ilman jytyä. Oli ihanaa kun käytiin siivoamassa, sai puhtaan kodin ympärille. Siivouspäivän iltana oli melkein harras tunnelma kun matot ja petivaatteet oli ulkona tuulettuneet ja koko koti tuoksui raikkaalta. Tuntuu että se vaikutti parantumiseen paljon, että asiat ympärillä oli järjestyneet, oli jokin auttava taho siinä tilanteessa. Kaikilla kun ei niitä tukijoukkoja omasta takaa ole.

Merja


En ole koskaan pitänyt itseäni käsityöihmisenä, mutta lähdin rohkeasti jytylle kokeilemaan sitäkin hommaa. Alun kankeuden jälkeen sorminäppäryys kehittyi ja pääsin sisälle käsitöiden ihmeelliseen maailmaan. Käsitöitä sai tehdä myymälään monipuolisesti, sain osallistua mm. loimen laittamiseen kangaspuihin ja kutoa räsymaton!

Anne